Sanaston kirjallisuuskummitoiminta käynnistettiin syksyllä 2021 sivistysvaliokunnan toiveesta. Toiminnan kautta kirjallisuuden tekijät ja kansanedustajat ovat kohdanneet ja keskustelleet kirja-alan ajankohtaisista asioista. Keskeinen tavoite edellisen hallituskauden aikana oli saada e-kirjat ja e-äänikirjat lainauskorvauksen piiriin.
Kirjallisuuskummit aloittivat toimintansa puolitoista vuotta sitten. Sanasto nimesi kirjallisuuskummit aluksi sivistysvaliokunnan ja sivistys- ja tiedejaoston jäsenille, keskeisille ministereille, eduskunnan puhemiehille ja eduskuntaryhmien puheenjohtajille. Toiminta on ollut alusta alkaen avointa myös kaikille siitä kiinnostuneille kansanedustajille. Ensimmäisten toimintakuukausien jälkeen kirjallisuuskummien joukkoa päivitettiinkin kolmella uudella kummilla, jotta kaikkiin kummipyyntöihin pystyttiin vastaamaan.
Kirjallisuuskummitoiminnan avulla päättäjillä on ollut mahdollisuus kuulla kirjallisuuden tekijöiltä suoraan, millaista heidän työnsä on, mistä kirjallisuuden tekijöiden toimeentulo koostuu, mikä merkitys lainauskorvauksilla tekijöille on ja miten valtiovalta voi edistää kirjallisuuden kirjoittamista ja kääntämistä.
”Mitä kaikkea kirjallisuuskummitoiminta on ollut? Kahvia, kuplavettä, papereita, tilastoja, aikatauluja, joku lounaskin, kohtaamisia eduskunnan kuppilassa tai kirjamessujen vilskeessä, sähköposteja, puheluita avustajien kanssa – mutta ennen kaikkea ihmisten, poliitikon ja tekijän, välisiä kohtaamisia ja keskusteluja. Olen tehnyt kirjailijan työtä ja sen todellisuutta eläväksi päättäjille ja samalla saanut kurkistaa sitä, millaista on kansanedustajan tai ministerin työ ja millaisia hitaita polkuja pitkin poliittiset päätökset etenevät.” Kirjallisuuskummi, kirjailija & runoilija Riina Katajavuori
Päättäväisesti kohti e-lainauskorvausta
Kirjallisuuskummit ovat tavanneet kansanedustajia yksittäin sekä pienryhmätapaamisissa. Keskeinen tavoite oli saada e-kirjat ja e-äänikirjat lainauskorvauksen piiriin ennen hallituskauden päättymistä. Tapaamisissa tekijöiden oli mahdollista kertoa itse, mikä merkitys e-lainauskorvauksella olisi heille.
Jo ensimmäisen kummitoimintasyksyn jälkeen eduskunta antoi lausuman e-lainauskorvauksen sekä pohjoismaisen tasokorotuksen puolesta. Lausumat velvoittavat myös seuraavaa eduskuntaa. Loppuvuodesta 2021 julkaistussa lausumassa todetaan:
”Eduskunta edellyttää, että lainauskorvausmäärärahan tasoa korotetaan vastaamaan pohjoismaista korvaustasoa ja että e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainaaminen saatetaan mahdollisimman pian lainauskorvauksen piiriin e-aineistojen kaupallisen markkinan toimintaa vaarantamatta.”
Kirjallisuuskummit kirjoittivat yhteisen vetoomuksensa e-lainauskorvauksen puolesta silloiselle tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselle alkuvuonna 2022. Vetoomuksen kävivät luovuttamassa kirjailija Juha Itkonen, suomentaja Laura Jänisniemi, kirjailija JP Koskinen ja tietokirjailija Tiina Raevaara.
Kirjallisuuskummi, suomentaja Laura Jänisniemi kertoi tapaamisessa Kurviselle odottaneensa oikeudenmukaisia lainauskorvauksia vuodesta toiseen.
”Tekijän näkökulmasta odotus on ollut pitkä: ennen vuotta 2007 ei mitään korvausta suomennosteni kirjastolainauksista, 2007–2016 korvausta painettujen kirjojen lainauksista, mutta paljon alle pohjoismaisen tason. Vuonna 2017 päästiin vihdoin pohjoismaiselle tasolle, mutta sen jälkeen korotuksia ei ole tullut, joten taas on jääty muista jälkeen.” Kirjallisuuskummi, suomentaja Laura Jänisniemi
Myöhemmin vuoden 2022 aikana e-lainauskorvauksia varten tehtiin budjettivaraus ja OKM:n asettaman selvityshenkilön, hovioikeudenneuvos Kristiina Harengon, tekemän työn jälkeen lainauskorvauksen piiriin ovat tulossa yleisten kirjastojen e-kirjat ja e-äänikirjat.
Kummitoiminta jatkuu seuraavan hallituskauden aikana
Sanasto käynnistää kirjallisuuskummitoiminnan kansanedustajille jälleen syksyllä 2023. Kirjallisuuskummit tullaan jälleen osoittamaan sivistysvaliokunnan jäsenille, sivistys- ja tiedejaostolle, keskeisille ministereille, eduskunnan puhemiehille sekä eduskuntaryhmien puheenjohtajille. Toiminta on kuitenkin edelleen avointa kaikille siitä kiinnostuneille edustajille. Osa kansanedustajista on vaalien myötä vaihtunut ja myös kirjallisuuskummien riveissä tapahtuu hieman muutoksia.
”On tosi hienoa, että kummitoiminta saatiin syksyllä 2021 niin ripeästi käyntiin ja että kiireiset kansanedustajat lähtivät siihen niin innolla mukaan. Tästä on hyvä uusien ja vanhojen edustaja–kummi-parien jatkaa.” Kirjallisuuskummi, suomentaja Heikki Karjalainen.
Tulevan hallituskauden aikana yksi kummitoiminnan keskeisiä tavoitteita on ulottaa e-lainauskorvaus koskemaan myös korkeakoulukirjastojen e-kirjoja ja e-äänikirjoja sekä nostaa lainauskorvaus takaisin pohjoismaiselle tasolle. Kirjallisuuskummeille edelleen keskeistä on kohtaamisen merkitys.
”On ollut koskettavaa kuulla kirjallisuuden ja lukemisen syvästä merkityksestä kansanedustajille. Olemme ”kummilapseni” kanssa sattuneet jopa lukemaan samaan aikaan samaa kirjaa! Yhtä tärkeää kuin kirjallisuudesta puhuminen on kuitenkin ollut numeroista puhuminen. Numerot, numerot, numerot. Niistä kansanedustaja tykkää!” Kirjallisuuskummi, kirjailija & runoilija, Vilja-Tuulia Huotarinen
Ensimmäisellä kummikaudella mukana oli 18 kirjallisuuden tekijää, he ovat: Marko Hautala, Paula Havaste, Vilja-Tuulia Huotarinen, Virpi Hämeen-Anttila, Karo Hämäläinen, Juha Itkonen, Laura Jänisniemi, Jari Järvelä, Maaret Kallio, Heikki Karjalainen, Riina Katajavuori, JP Koskinen, Sofi Oksanen, Tiina Raevaara, Peter Sandström, Anja Snellman, Philip Teir ja Katariina Vuori.
